Hullun lailla leviävä viitapihlaja-angervo

Viitapihlaja-angervo on kookas ja kaunis valkoisena kukkiva pensas. Se kasvaa nopeasti ja tekee äkkiä näköesteen naapurin tai tien suuntaan. Harmillisesti se myös leviää ihan hulluna ympäristöönsä juurirönsyjen avulla. Ei järkeä eikä määrää siinä touhussa ja siksipä se määriteltiinkin haitalliseksi vieraslajiksi muutama vuosi sitten.

Juurirönsyt on pitkiä ja sitkeitä. Kokemusta on! Poistettiin nimittäin yksi iso kasvusto käsin. Ei siis mitään kaivinkoneita tai muita. Lapio, talikko ja kivennäisvettä. Ja sitkeyttä ja taistelutahtoa.

Viitapihlaja-angervon poistaminen käsin

Kasvusto leikattiin ensin matalaksi puutarhasaksilla ja sen jälkeen alettiin poistamaan juuria.

Fiksuina ajattelimme, että möyhentimellä eli myyrällä eli puutarhajyrsimellä saataisiin maata hieman kevyemmäksi ja juuria helpommin irti.

Ei saatu.

Lopputuloksena kaikki viitapihlaja-angervon piiiitkät maajuuret kiertyi vain akselin ympäri ja aikaa kului niiden irrottamiseen. Oli muuten tiukassa.

Älkää kokeilko tätä ideaa!

Lopulta kaikkein järkevimmäksi keinoksi osoittautui tuttu ja turvallinen talikko. Se toimii aina. Ei tarvitse kuin hieman kääntää juuren alkua näkyville ja sen jälkeen kiskoa koko pitkä juuri ylös.

Ja pitkä juuri tarkoittaa tässä ihan oikeasti metrejä.

Ei tämäkään mitään kevyttä hommaa ole, mutta muun pihan kannalta se oli huomattavasti järkevämpää kuin kaivinkoneen tuominen paikalle.

Eikä pihaan olisi päässytkään kaivinkoneella. Ei edes pienellä.

Juuret nostettiin ylös ja niistä tehtiin lopulta “risuaita”. Kaikkiaan työhön kului aikaa yhdeltä ihmiseltä noin viikko. Tosin työtä tehtiin helteen takia vain pari tuntia päivässä. Joku tolkku pitää olla sentään.

Eli viitapihlaja-angervon poistaminen käsin onnistuu kyllä. Se ei välttämättä vaadi kalliita koneita tai valtavaa remonttia pihalle. Mutta työtä se vaati. Aika paljonkin.

Mitä maalle tapahtui poistamisen jälkeen?

Kun kaikki juuret oli saatu kaivettua ja kiskottua ylös, maa tasattiin haravoiden. Uutta maa-ainesta ei paikalle tarvinut tuoda eikä mitään isoja monttuja tarvinut täyttää.

Kuvassa minä työmaavisiitillä. Käytän haravaa mikrofonina lauluesityksessäni 😂

Alue jätettiin tarkoituksella sellaisekseen, jotta kaikki nousevat pikkualut olisi helpompi huomata ja nyppäistä pois.

Ensimmäisen kesän aikana pieniä alkuja nousikin, mutta ne lähti ihan helposti pois. Viitapihlaja-angervohan lähtee kasvamaan ihan lyhyestäkin juuren pätkästä. Kaikkea ei mitenkään kannata kuvitella saaneensa ensimmäisellä kaivukerralla pois.

Entä sitten seuraavana keväänä ja kesänä?

Keväällä maasta nousi pölkkyruohoa. Kesäksi kasvoi luonnonnurmi. Mitään siemeniä ei alalle kylvetty vaan kaikki kasvoi maan omasta siemenpankista.

Viitapihlaja-angervoa nousi edelleen pieninä alkuina, mutta selvästi vähemmän kuin edellisenä kesänä. Keväällä niitä nypittiin pois ja kesällä ajettiin vain ruohonleikkurilla yli. Syksyllä alkuja ei enää tullut ja entisen viitapihlaja-angervon tilalla kasvoi tuuhea luonnonnurmi.

Alueen sivussa kasvaa edelleen viitapihlaja-angervoa metsään levinneenä, joten poistotyötä jatketaan siellä seuraavana kesänä. Se onkin sitten ihan erilainen työmaa, koska maassa on myös puiden juuria. Saa nähdä, miten siitä selvitään.

Lopputulos oli parempi kuin osattiin odottaa.

Jos et halua kaivaa jokaista juurenpätkää ja pientä alkua

Alueen voi myös peittää.

Peittämiseen ei tarvita mitään tiettyä hienoa vieraslajien torjuntaan tarkoitettua materiaalia. Periaate on yksinkertainen: peitteen pitää vain estää valon pääsy maanpinnalle ja kasville eikä se saa muuttua vuoden aikana mössöksi.

Peitteenä voi käyttää esimerkiksi maatiloilla käytettävää paksua aumamuovia, vanhaa peltiä tai filmivaneria. Aumamuovia voi kysellä käytettynä vaikka paikallisista Facebookin roskalavaryhmistä. Maatiloilla se on lähes aina kertakäyttöistä, joten hyvällä tuurilla sopivan palan voi löytää ilmaiseksikin.

Peitteen on hyvä olla paikallaan ainakin vuoden ajan.

Ja sitten se mitä ei suositella:
Älä käytä halpaa kevytpeitettä.

Se näyttää kaupassa edulliselta ratkaisulta, mutta vuoden aikana se hapristuu maata vasten ollessaan ja edessä on uusi harrastus: pienten muovinpätkien kerääminen mullan seasta. Ei kannata kokeilla.

Jos aiot poistaa viitapihlaja-angervon itse

  • Leikkaa kasvusto ensin matalaksi, jotta juurten kaivaminen helpottuu.
  • Talikko toimii juurten nostamisessa yllättävän hyvin. Valitse jykevä talikko.
  • Varaudu siihen, että juuret voivat olla metrien mittaisia.
  • Älä kokeile puutarhajyrsintä. Me kokeiltiin jo puolestasi.
  • Kaikkea ei tarvitse saada kerralla pois.
  • Tarkkaile aluetta seuraavina vuosina ja poista uudet alut sitä mukaa kun niitä ilmestyy.
  • Alueen voi myös peittää valo läpäisemättömällä ja kestävällä materiaalilla noin vuodeksi.
  • Älä hätäile uuden kasvillisuuden kanssa. Maasta voi nousta ihan itsestään vaikka mitä kun viitapihlaja-angervo ei enää valtaa kaikkea tilaa ja varjosta maan pintaa.

Viitapihlaja-angervon poistaminen ei ole mahdotonta eikä siihen välttämättä tarvita kaivinkonetta. Sen voi tehdä ihan itse talikolla ja lapiolla. Helppoa tai nopeaa se ei ole. Mutta mahdollista kyllä.

Jos et halua kaivaa itse, myö voidaan tulla avuksi

Jos kasvusto on iso, selkä ei tykkää kaivamisesta tai vapaa-ajalle olisi muutakin käyttöä, Niittyviisaalta voi tilata viitapihlaja-angervon poiston.

Me poistetaan kasvustot käsityönä talikolla ja lapiolla. Ei siis tulla rullaamaan nurmikkoa ja pihaa kaivinkoneella rikki. Itse asiassa meillä ei edes ole kaivinkonetta.

Työn voi myös jakaa! Voit esimerkiksi leikata kasvuston itse matalaksi ja tilata meiltä pelkästään juurten poistamisen. Tai voidaan hoitaa koko homma kasvuston leikkaamisesta juurten kaivamiseen ja kasvijätteen poiskuljettamiseen asti.

Käy lukaisemassa Niittyviisaan palvelut vieraslajien poistamisessa tästä.

Jos et ole varma, me autetaan tunnistamisessa

Halutaan myös madaltaa kynnystä lähteä poistamaan haitallisia vieraslajeja omilta pihoilta, joten syksyn 2026 aikana voit lähettää meille kuvan pihallasi kasvavasta epäilemästäsi vieraslajista sähköpostiosoitteeseen vieraslajit@niittyviisas.fi. Voit myös lähettää yleiskuvia pihasi kasveista, jos haluat tietää voisiko joku niistä olla vieraslaji. Ei siis tarvitse edes epäillä vielä mitään kasvia vieraslajiksi. Vastataan sähköposteihin sitä mukaa kun vain ehditään. Eikä maksa mitään!!!

Mitä paremmat kuvat, sitä todennäköisemmin tunnistuskin osuu oikeaan. Aina ei mekään osuta oikeaan kuvien perusteella, mutta parhaamme yritetään. Tällaiset kuvat auttavat tunnistamisessa:

  • koko kasvi
  • kukka tai siemenet
  • lehden ylä- ja alapinta
  • varsi

Kaikkea ei tarvitse saada kerralla pois. Ei haittaa vaikka työ etenisi neliömetri kerrallaan. Vuodessa riittää kyllä päiviä ja kahdessa vuodessa vielä enemmän.

-Anu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *