Esteettömyystietoa on, mutta voiko siihen luottaa?
Osa 2: Menetelmä ei auta, jos tietoa ei osata tuottaa oikein
Edellisessä blogitekstissä kirjoitin esteettömyyden ennakkotietojen tärkeydestä. Tässä osassa blogisarjaa kirjoitan esteettömyystietojen laadusta. Ei auta vaikka tietoa olisi, jos se on liian yleistä, puutteellista tai jopa väärää.
Mistä tunnistaa laadukkaan esteettömyystiedon?
Edellisen blogitekstin voit käydä lukemassa täältä.
Liian yleinen, puutteellinen vai väärä?
Kaikkein yleisintä on kertoa reitin tai kohteen olevan esteetön. Tämä on aivan liian yleinen tapa kertoa esteettömyydestä. Mitä se esteettömyys juuri kyseisessä paikassa tarkoittaa? Sitä, että kohteeseen pääsee kaikilla mahdollisilla apuvälineillä ja siellä on huomioitu kaikki näkövammaisuuteen, kuulovammaisuuteen ja muihin esteettömyyteen vaikuttavat asiat? Aivan kaikki? Uskaltaisitko luottaa?
Usein kerrotaan esteettömyydestä jotain, mutta samalla unohdetaan kertoa joku toinen asia. Polku on tasainen ja leveä. Riittäisikö tämä sinulle, jos sinä tarvitsisit esteettömiä palveluita? Luottaisitko siihen, että pärjäät reitillä tai kohteessa?
Entä jos kohteesta kerrotaan useassa paikassa ja kaikissa kerrotaan kohteen olevan esteetön? Ja sitten paikan päällä toteatkin, että niin ei ollutkaan. Miten paljon harmittaisi lähteä jo parkkipaikalla takaisin kotiin kun et pääse edes reitille? Tai kääntyä reitin lopussa tulosuuntaan kun vastassa on jokin este?
Mitä tämä tarkoittaa käyttäjälle?
Ennakkotieto on eri asia kuin käyttäjän kokemus. Harmillinen takaisku niille, jotka ovat tuottaneet puutteellista tai väärää esteettömyystietoa kohteistaan. Se voi olla takaisku, koska kohteeseen petytään. Tai se voi olla takaisku, koska kohteeseen ei koskaan löydetä.
Koska en itse ole ainakaan toistaiseksi esteettömiä palveluita tarvitseva, laitan tähän linkit pariin blogiin joista voi käydä lukemassa käyttäjien kokemuksia.
Ensimmäisessä Jenna-Maria Pekkonen kertoo vierailuistaan useissa eri esteettömiksi ennalta kerrotuissa kohteissa Lappeenrannassa. Osa toimi ja osa ei. Yksi kohde tuotti sen, mitä me kaikki retkiltä haluamme. Lähtemättömän vaikutuksen.
Toisessa blogissa matkailua harrastava ja rakastava Sanna Kalmari kertoo käynnistään Arboretum Mustilassa Kouvolassa. Pyörätuolilla pääsi sinnekin, mihin ei pitänyt päästä.
Hyvä tieto ei arvioi käyttäjän puolesta
Hyvä esteettömyystieto ei arvioi kohdetta käyttäjän puolesta. “Mäki on liian jyrkkä pyörätuolille.” Vaan entä jos ei olekaan avustajan kanssa? Entä onko mäki liian jyrkkä näkövammaiselle tai kuulovammaiselle? Entä jaksaako työntää vaikkapa lastenrattaita? Se esteettömiä palveluita tarvitseva kun ei aina ole aikuinen tai liiku pyörätuolilla.
Ei siis kerrota, sopiiko vai ei. Kerrotaan, millainen on. Kuinka pitkä ja jyrkkä mäki on? Millainen pinta reitillä on ja onko esimerkiksi juurakkoja? Miten opastus on tehty? Kerrotaan ne tiedot, joilla vierailija voi itse päätellä, onko kohde sopiva juuri itse. Tähän osuu komealta ja kammottavaltakin sana inkluusio. Se tarkoittaa kaikkien mahdollisuutta osallistua ja tehdä omat päätöksensä riittävän tiedon perusteella.
Ammattilainen tuottaa tiedon. Käyttäjä tekee arvion.
Miltä laadukas esteettömyystieto sitten näyttää?
Laadukasta esteettömyystietoa osataan jo tuottaa. Haasteena on ymmärtää sen tärkeys. Samaan aikaan Suomessa on hienoja, isolla rahalla tehtyjä esteettömiä kohteita, joista ei löydy tietoa helposti. En halua nostaa esiin huonoja esimerkkejä, joten katsotaan hyviä esimerkkejä.
Loistavaa työtä on tehty sivustolle Arctic Lakeland. Esteettömyys on tuotu näkyvästi ja monipuolisesti esille. Sivuille on kerätty yhteen paikkaan tiedot esteettömistä luontokohteista, aktiviteeteista ja apuvälineistä, majoituskohteista ja ravintoloista ja jopa esteettömästä kiertomatkasta Kainuussa. Kyllä. Luit aivan oikein. Vuokatista voi vuokrata luontoliikunnan apuvälineitä! Reittejä löytyy niin kesäksi kuin talveksi ja kaikista esteettömistä reiteistä on erikseen esteettömyyskuvaukset liikuntavammaisille, kuuroille ja kuulovammaisille, näkövammaisille ja kehitysvammaisille henkilöille. Reitistä on selkeä kuvailu niin, että jokaisella on mahdollisuus päättää itse. On siis kerrottu mäkien pituudet ja jyrkkyydetkin!
Toinen esimerkki on Allgäu ART Hotel Saksassa. Jo hotellin etusivulla kerrotaan esteettömyydestä ja linkin takaa pääsee lukemaan lisää. Sivustolta löytyy laajasti tietoa eri huoneiden esteettömyydestä. Samoin kylpyläosastosta ja aulasta. Ja koska esteettömiä palveluita tarvitsevat henkilöt eivät matkusta pelkästään matkustamisen ilosta, on sivustolle lisätty myös linkkejä lähialueen esteettömiin palveluihin kuten kuljetuksiin ja vierailukohteisiin.
Erityinen bonari hotellin kotisivulla on koko ajan näkyvillä oleva nappi, josta pääsee säätämään sivustoa. Nappi on samanlainen kuin useimmilla sivustoilla oleva avustajabottinappula. Napin takaa aukeaa kuitenkin mahdollisuudet säätää sivuston saturaatiota, kontrastia ja monia muita sivuston hahmottamista helpottavia ominaisuuksia. Samaisen nappulan takaa saa myös sivustolle asennetun lukijan lukemaan ääneen halutun kohteen. Imagine that!! Käykääpäs katsomassa.
Laadukas tieto vaatii esteettömyyden osaamista
Esteettömyystiedot eivät kuitenkaan putkahda näkyville tuosta vaan. On käytävä kohteessa katsomassa ja mittaamassa. Tähän löytyy valmiita lomakkeita, mutta pelkkä lomakkeiden täyttäminen ei tee autuaaksi. Lomakkeen tuloksia pitäisi vielä osata tulkita ja sen jälkeen tuottaa teksti, joka sisältää olennaiset asiat.
Tässä kohtaa ammattilainen on oikea apu. Koulutettu kartoittaja tietää, mitä kohteesta pitää havainnoida ja mitata sekä mitkä havainnot ovat käyttäjän kannalta olennaisia. Jokaisella on tietysti oma tapansa kirjoittaa, mutta tietosisältö pysyy kohtuullisen samana ja luotettavana.
Aina ongelma ei kuitenkaan ole siinä, miten kohteesta kerrotaan.
Joskus ongelma löytyy itse ympäristöstä, oli se sitten rakennettua tai ei. Luontokaan ei ole staattinen vaan se muuttuu. Joskus esteetön kohta on voinut ajan kanssa muuttua esteelliseksi. Näistä asioista seuraavassa osassa parin viikon päästä.
Yksi kommentti