Esteettömyyttä ei voi lisätä kohteeseen jälkikäteen pelkällä tekstillä
Esteettömyyteen käytetty raha ei takaa esteetöntä lopputulosta
Luontokohteisiin rakennetaan esteettömiä reittejä, taukopaikkoja ja käymälöitä. Niihin saatetaan käyttää merkittäviä summia rahaa. Silti esteettömyys saattaa jäädä toteutumatta tai sen hyöty voi jäädä saavuttamatta.
Taustalla on ainakin kolme erilaista ongelmaa.
1. Esteettömyys jää puolitiehen
Esteettömyys on huomioitu kohteessa joissakin asioissa, mutta ei kokonaisuudessa.
Reitti voi olla esteetön, mutta taukopaikalla makkaranpaistaminen ei onnistu. Kota on liian hämärä, siinä on kynnys tai ritilälle ei vain yletä. Tai reitti on esteetön, mutta opasteet eivät palvele kaikkia käyttäjiä. Värit häviävät maastoon, teksti on liian pientä tai opastaulut ojan toisella puolella liian kaukana.
Yksittäiset esteettömät ratkaisut eivät vielä tee kokonaisuudesta esteetöntä.
2. Esteetön kohde voi jäädä näkymättömäksi
Kohde voi olla suunniteltu ja toteutettu hyvin, mutta sen esteettömyydestä ei kerrota. Silloin kohdetta ei välttämättä edes huomioida.
Itselleni selvisi jokin aika sitten, missä on Suomen upein esteetön laavu. Harmillisesti siitä ei löydy tietoa retkeilypalveluista (Luontoon.fi ja OutdoorActive).
Blogisarjan ensimmäisessä osassa käsittelin ennakkotiedon merkitystä. Ilman tietoa esteettömästä kohteesta retkeilijä ei välttämättä edes tiedä, että kohde voisi sopia hänelle. Silloin sekä retkeilijältä että paikkakunnalta voi jäädä hyötyjä saamatta.
Kohteen ei tarvitse olla kaikille esteetön, että siitä voidaan tuottaa hyödyllistä ennakkotietoa. Kaikille esteetöntä kohdetta ei ole edes olemassa.
3. Esteettömäksi tarkoitettu kohde ei olekaan esteetön
Kohteeseen on rakennettu esimerkiksi esteetön huussi. Ainakin on ollut tarkoitus rakentaa.
Mutta ratkaisussa on virheitä, koska ei ole tiedetty, mitä esteettömyys edellyttää. Huussin luiskassa voi olla kynnys, tasanne oven edestä puuttuu, tila on hämärä tai siellä on niin paljon tavaraa, ettei pyörätuolilla enää mahdu sisälle. Tällaisia esteettömiä huusseja on jo tarpeeksi. On aika rakentaa parempia.
Kohdetta kutsutaan silti esteettömäksi ennakkotiedoissa, koska toteuttajat uskovat aidosti tehneensä esteettömän kohteen.
Hyvä tarkoitus ei korvaa esteettömyysosaamista.
Asiantuntijan käyttäminen ajoissa voi ehkäistä virheitä, joiden korjaaminen jälkikäteen voi olla kallista tai vaikeaa.
Esteettömyys tarvitsee siis osaamista koko matkan ajan. Ja myös sen jälkeen. Rakenteet kuluvat ja maasto muovautuu käytössä. Kohteiden ylläpito on yhtä tärkeää kuin niiden rakentaminenkin.
Esteettömyys ei ole yksittäinen toimenpide, joka tehdään kerran valmiiksi.
Palataanpa koko blogisarjan alkuun.
Ensimmäisessä osassa käsiteltiin ennakkotiedon merkitystä. Toisessa osassa sen laatua ja luotettavuutta. Kolmannessa sitä, miten esteettömyys toteutuu itse kohteessa.
Kaikkia kolmea yhdistää sama asia: osaaminen. Esteettömyys vaatii osaamista suunnittelussa, toteutuksessa ja tiedottamisessa.
Esteettömyyttä ei voi lisätä jälkikäteen tekstillä. Oikein tuotettu tieto kertoo kuitenkin myös niistä esteistä, jotta kävijä voi tehdä oman päätöksensä.